Otus kaksi tuli meille hyvin yllättäen, kennelissä olleiden ongelmien vuoksi. Se oli hyvin outo koira, irvisteli, luimi ja kulki mutkalla mielistelläkseen ihmistä. Otus kaksi omi itselleen meidän tuulikaapin, siitä tuli sen valtakuntaa jonne muilla (lue otus ykkösellä) ei oikeastaan ollut asiaa.

Otus kaksi oli hauska narttu, se kerkesi olla meillä n. kolme kuukautta. Se oli hyvin tottelevainen, iloinen ja rakasti autoja. Karkuun päästessään se juoksi palvomaan lähintä pysäköityä farmaria. Metsässä sen rämäpäinen luonne pääsi oikeuksiin, siellä sai juosta täysiä, kiipeillä ja tehdä huimia loikkia. Otus kaksi vei sydämmeni. Sen halu miellyttää ihmistä oli uskomaton, ja sen kyky olla ilkiö yksin jäädessään, no sekin oli uskomaton.

Otus kaksi tuhosi suuren määrän tavaraa, kusi kaikille matoille, haukkui ohikulkijoita, kiusasi otus ykköstä ja nirsoili ruuasta. se oli oikea Neiti koira isolla ännällä. Valitettavasti se ei saanut muuttaa kanssamme maalle, täällä se olisi viihtynyt, vaan se palasi kenneliin. Suuri suru ja ikävä jäi sydämeen, kun tiemme erosivat. Ehkä vanhana, kun et enää kierrä näyttelykehää pääset luoksemme.

Rakastan sinua RimmiRämmiRommi koira.