Saimme toisen prinsessan "riesaksemme" 2.11. Neiti oli työnimeltään Mona ja toistaiseksi häntä tällä nimellä kutsutaan, jotta jännitys säilyisi loppuun asti :) Tosin ei vaadi hirveesti pohtimista millä nimellä tyttö tullaan kastamaan, ei noita R:llä alkavia nimiä niin paljon ole. Ikää on nyt siis hieman yli viikko ja luonne erot Katkikseen selvästi havaittavissa, on niin rauhallinen ja sopeutuvainen, että välillä pistää miettimään onkohan neidissä jotain vialla.

Synnytyksesstä se verran, että oli kohtuu nopea ja onneksi lähdin ajoissa synnärille. Puolituntia myöhemmin ja olisi ollut todella tuskainen matka taitettavana lanssilla jota olisi joutunut odottamaan toiset puolituntia. Sattui nimittäin niin, että sain kylän ainoan taksin varattua juuri ennen kun tolpalle kotiutui bussilastillinen laivareissulla olleita, hyvä tuuri siis :) Puolenyön maissa olin synnärin pihassa ja tyttö oli sylissä 4.55. Tytöllä oli syntyessään napanuora kaulanympärillä, mikä on tietysti aina hiema huolestuttavaa, mutta ei ilmeisesti aiheuttanut mitään vaurioita.

Sairaalassa makoulu alkoi kyllästyttää jo kahden päivän jälkeen joten pakkasimme laukkumme ja palasimme kotiin. Tyytyväinen olen tähän päätökseen, vaikka ekat päivät kotona menikin sumussa ja kiukutelessa, oli pieniä vaikeuksia sopeutua arkeen, kun oli tullut níin paljon muutoksia (myös RimmiRämmiRommi-koira muutti kotiin 2pv aikaisemmin). Nyt päivät sujuu jo jotenkuten ja Monakin alkaa virkistyä. Katkis on ollut tavallista kiukkusempi, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää, onneksi hän tykkää pikkusiskosta ihan sikana :D

Saas nähä kun kuningas Rapu palaa töihin ensiviikon lopulla miten meille akoille oikein käy... voi olla hieman hakemista rutiineissa.